Edunvalvonta

Henkilö voi tarvita edunvalvojaa esimerkiksi tilanteissa, joissa vaikea sairaus tai korkea ikä ovat heikentäneet hänen kykyään valvoa omia etujaan tai hoitaa asioitaan. Edunvalvojan määrää Digi- ja väestötietovirasto tai tuomioistuin. Edunvalvojana voi olla yksityishenkilö tai yleinen edunvalvoja. Digi- ja väestötietovirasto opastaa edunvalvonnan järjestämisessä ja valvoo edunvalvojia.

Apua edunvalvontaan

Edunvalvojan määrää Digi- ja väestötietovirasto tai tuomioistuin. Usein edunvalvojana toimii päämiehen täysi-ikäinen lapsi, aviopuoliso tai muu läheinen. Henkilö voi myös etukäteen nimetä itselleen edunvalvontavaltuutetun. Digi- ja väestötietovirasto opastaa, kuinka menetellä edunvalvonnan järjestämisessä.

Edunvalvontavaltuutus – kun haluat itse päättää asioistasi

Edunvalvonnan järjestäminen

Henkilö voi tarvita edunvalvojaa esimerkiksi tilanteissa, joissa vaikea sairaus tai korkea ikä ovat heikentäneet hänen kykyään hoitaa asioitaan.

Edunvalvojan määrää Digi- ja väestötietovirasto tai tuomioistuin. Usein edunvalvojana toimii päämiehen täysi-ikäinen lapsi, aviopuoliso tai muu läheinen. Edunvalvojana voi toimia myös yleinen edunvalvoja

Edunvalvoja, jonka tehtäviin kuuluu omaisuuden hoitamista, on velvollinen pitämään kirjaa päämiehen varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista. Edunvalvoja, joka on määrätty muuhun kuin omaisuuden hoitamista käsittävään tehtävään, on velvollinen pitämään sellaista kirjaa, että hän voi tehdä selon niistä toimenpiteistä, joihin hän on tehtävässään ryhtynyt.

Edunvalvojan tehtävästä voi saada kulukorvausta ja kohtuullista palkkiota.

Henkilö voi myös itse etukäteen nimetä edunvalvontavaltuutetun,  joka ryhtyy hoitamaan hänen asioitaan, jos hän myöhemmin itse ei siihen kykene. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan, kun Digi- ja väestötietovirasto on sen vahvistanut. Valtuutettu voi pyytää vahvistamista Digi- ja väestötietovirastosta, kun valtuuttaja on tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. 

Digi- ja väestötietovirasto opastaa, kuinka menetellä edunvalvonnan järjestämisessä

Digi- ja väestötietovirasto toimii holhousviranomaisena, joka valvoo edunvalvojien toimintaa. Digi- ja väestötietovirastosta saa tarvittaessa tiedon, kuka on tietyn henkilön edunvalvoja. Digi- ja väestötietoviraston henkilökunta on velvollinen pitämään salassa yksityisyyden piiriin kuuluvat asiat. Digi- ja väestötietovirastoon voi myös ilmoittaa, että tietty henkilö saattaisi tarvita edunvalvontaa.

Vanhukselle ei tarvitse hakea edunvalvojaa, jos hänen taloudelliset ja muut asiansa ovat järjestetty hyvin esimerkiksi hänen perheensä toimesta. Lisäksi pelkkä ikä ei tee kenestäkään edunvalvontaa tarvitsevaa, ja monet vanhatkin ihmiset pystyvät hoitamaan itse asioitaan ja ajamaan oikeuksiaan.

Vanhuksen edunvalvonnassa tarkoituksena on estää vanhukseen kohdistuvat väärinkäytökset ja varmistaa, että hänen omaisuuttaan hoidetaan ja oikeustoimia hänen nimissään tehdään tarkoituksenmukaisesti. Oikeustoimen pätevyyden edellytyksenä on se, että oikeustoimen tehnyt kykenee ymmärtämään solmimansa oikeustoimen merkityksen ja siihen liittyvät velvoitteet. Dementoitunut henkilö saattaa esimerkiksi lahjoitella omaisuuttaan tai myydä asuntonsa käyvän hinnan alittavalla hinnalla ymmärtämättä oikeustoimen vaikutuksia.

Kun henkilö ei vanhuuden myötä ole enää kykeneväinen huolehtimaan taloudellisista asioistaan, voidaan hakea edunvalvojan määräämistä. Edunvalvojan määräämistä haetaan yleensä holhousviranomaisena toimivalta Digi- ja väestötietovirastolta, ja sitä voi hakea vanhus itse tai vanhuksen aviopuoliso, lapset tai muu läheinen henkilö. Jos hakemuksen edunvalvojan määräämisestä panee vireille joku muu kuin vanhus itse, määräyksen asiassa antaa tuomioistuin eikä holhousviranomainen.

Vanhukselle varataan aina tilaisuus tulla kuulluksi hakemuksen johdosta. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhus saa esittää mielipiteensä tilanteesta sekä edunvalvojastaan, ja hänen mielipiteensä on otettava tuomioistuimen ratkaisussa huomioon.

Edunvalvoja

Edunvalvojaksi voidaan määrätä vanhuksen läheinen, yleinen edunvalvoja tai muu tehtävään sopiva henkilö, joka suostuu ottamaan vastaan tehtävän. Edunvalvojan ollessa vanhuksen läheinen voi usein syntyä eturistiriitoja tilanteissa, joissa edunvalvoja edustaa sekä itseään että vanhusta; tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun molemmat ovat saman kuolinpesän osakkaina. Tällöin edunvalvojalle on määrättävä sijainen kyseisen tehtävän hoitamiseksi. Edunvalvoja ei saa muutenkaan edustaa vanhusta missään oikeustoimissa, joissa on itse osapuolena.

Edunvalvontavaltuutus on valtuutus, jolla henkilö itse järjestää etukäteen taloudellisten asioittensa hoitamisen siltä varalta, että hän myöhemmin terveydentilansa takia tulee kykenemättömäksi siihen; moni haluaa varmistaa asioittensa hoitamisen vanhuusaikanaankin jo ennen, kuin tämä tulee ajankohtaiseksi. Edunvalvontavaltuutusta ei kuitenkaan voi tehdä enää siinä vaiheessa, kun jo tarvitsee itse edunvalvontaa.

Vanhukselle ei tarvitse hakea edunvalvojaa, jos hänen taloudelliset ja muut asiansa ovat järjestetty hyvin esimerkiksi hänen perheensä toimesta. Lisäksi pelkkä ikä ei tee kenestäkään edunvalvontaa tarvitsevaa, ja monet vanhatkin ihmiset pystyvät hoitamaan itse asioitaan ja ajamaan oikeuksiaan.

Vinkit

  • Vanhukselle voidaan hakea edunvalvojaa tai hänen tekemänsä edunvalvontavaltakirja voidaan toimeenpanna vanhuuden vuoksi, kun vanhus ei kykene enää yksin hoitamaan asioitaan tai ajamaan etuaan

Varoitukset

  • Vanhukselle ei tarvitse hakea edunvalvojaa, jos hänen taloudelliset ja muut asiansa ovat järjestetty hyvin esimerkiksi perheen toimesta tai hän kykenee niiden hoitoon itse

Vastaa